Vaikka avustajan työ on todella palkitsevaa, se on joskus myös hyvin yksinäistä. Erityisesti työnantajamallissa tämä tulee esille, kun toimii itsenäisesti ilman välittäjäfirmaa (minulla ei tosin ole kokemusta siitä, kuinka paljon tukea firmojen välittämät avustajat saavat työnantajaltaan. Joku joka työskentelee tai on työskennellyt firmalle, voisi mielihyvin kertoa kokemuksistaan!). Kun ympärillä ei ole tavanomaisista työpaikoista tuttua yhteisöä, kysymykset ja työssä kohdatut haasteet saattavat jäädä kaihertamaan pidemmäksikin aikaa. Vaikka ihanteellisessa tilanteessa avustaja pystyisikin tarkistamaan työhön liittyvät tekniset asiat suoraan työnantajaltaan/avustettavaltaan, on asioita joissa samalla tasolla työskentelevältä tai asiantuntijalta saatu tuki on korvaamatonta.
Avustajat eivät ole järjestäytyneet valtakunnallisesti, meillä ei ole omaa liittoa tai yhteisöä, joissa avautua ja kysyä. On kuitenkin erilaisia kanavia, joista apua saa työssä jaksamiseen.
Itse suosittelen vahvasti liittymistä ammattiliittoon, jossa on osaamista ja tietoa avustajien työstä. JHL:ssä oman kokemukseni mukaan ollaan hyvin tietoisia ja kiinnostuneita siitä, miten laajasti avustajat toimivat ilman varsinaisia kaikkia yhdistäviä verkostoja. Esimerkkinä tästä voisin mainita JHL:n
http://www.henkilokohtaisetavustajat.fi/ - palvelun, joka on uudenlainen tapa kannustaa avustajia verkostoitumaan ja saattaa yhteen keskustelemaan. Palvelussa on paljon hyödyllistä tietoa siitä, mitä avustajan työ on ja miten JHL toimii avustajien edunvalvojana työelämässä, mutta itse koen tärkeimpinä keskustelupalstan, jolla avustajat voivat jakaa kokemuksiaan toisilleen. Myös kysy ja vastaa- osio, jossa asioihin vihkiytyneet moderaattorit ja asiantuntijat vastaavat selkeästi esille nousseisiin kysymyksiin, on paikallaan. Palstalla on tähän mennessä keskusteltu jo muun muassa työajoista, työoloista ja siitä, miten suhtautua avustettavan perheenjäseniin. Tämä on ehdottomasti tutustumisen arvoinen palvelu kaikille, jotka toimivat avustajina mutta myös niille, jotka ovat kiinnostuneet avustajan työstä yleisesti. Omasta liitosta saa myös esimerkiksi tukea lomautus/työttömyystilanteessa tai omaan ammattiin liittyvää koulutusta. Tässä vielä linkki lyhyeen esitteeseen siitä, miksi kannattaa olla juuri JHL:n jäsen:
http://www.henkilokohtaisetavustajat.fi/media/liitetiedostot/osaajana-henkilokohtainen-avustaja-2017.pdf.
Avustajan kannattaa ehdottomasti tutustua huolellisesti työpaikallaan noudatettavaan työehtosopimukseen. Työehtosopimus on laadittu turvaamaan työntekijän oikeuksia ja niistä saa kätevästi selville tiedot esimerkiksi lomanmääräytymisestä, työajoista tai palkan lisistä. Aina työpaikoilla ei kuitenkaan ole käytössä työehtosopimusta (tämä esimerkiksi silloin, jos työnantajamallia käyttävä avustettava ei itse kuulu työnantajien liittoon). Silloin viime kädessä työntekijän oikeuksia säätelevät erilaiset lait, kuten esimerkiksi työaikalaki (
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605) tai vuosilomalaki (
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050162), jotka on myös hyvä lukea läpi.
Tavanomaisissa työyhteisöissä työntekijöiden jaksamisesta huolehtii vähintään kymmenen hengen työpaikalla työsuojeluvaltuutettu tai suuremmassa työyhteisössä luottamusmies, jonka tehtävä on toimia työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävien toimintatapojen lisäämiseksi edustamiensa työntekijöiden keskuudessa.
Koska työnantajamallin avustajat työskentelevät useimmiten yksittäin, mikään laki ei velvoita työsuojelun järjestämiseen. Vaikka tämä on käytännön syistä ymmärrettävää, tuntuu silti hölmöltä, että avustajat eivät saa samanlaista työsuojelua kuin vaikkapa kotihoidossa työskentelevä, vaikka uskoisin työstä nousevien ongelmien olevan suhteellisen samanlaisia. Työsuojeluhallinnolla on puhelinpalvelu (
http://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/puhelinneuvonta), josta voi tiedustella neuvoja aiheeseen liittyvissä asioissa, mutta itse en ole tätä palvelua testannut joten en osaa tarkkaan sanoa, miten hyvin avustajien tarpeisiin osataan siellä vastata.
Työssä jaksamisen kannalta kannattaa hyödyntää myös työterveyshuollon palveluita ja käydä
ehdottomasti ainakin työhöntulotarkastuksessa. Omaan työterveyssopimukseeni kuuluu tulotarkastuksen lisäksi psykologin sekä tarvittaessa fyisoterapeutin palvelut, joissain työpaikoissa tilanne saattaa olla eri. Lisäksi suosittelen kysymään neuvoja avustettavan kanssa työskenteleviltä terveysalan ammattilaisilta tai sosiaalipuolen työntekijöiltä tarpeen vaatiessa. Itse sain mielettömän hyvän perehdytyksen esimerkiksi nostolaitteen käyttöön avustettavani fysioterapeutilta!
Pisimmälle avustaja, kuten kuka tahansa työntekijä missä tahansa työpaikassa, pääsee olemalla itse avoin, kysymällä ja kyseenalaistamalla kohteliaasti. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös ohjata avustaja oikeanlaisen avun ja tiedon pariin, ja sitä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä itseä mietityttävissä asioissa.
Yksin ei kannata väkisin yrittää selvitä kaikista asioista, ja joskus vastaus kysymykseen saattaa löytyä yllättävältäkin taholta. Työstä kannattaa keskustella myös oman lähipiirin kanssa, tietenkin vaitiolovelvollisuuden sallimissa rajoissa.
Millaisia ajatuksia nämä avustajan turvamekanismit herättävät? Kommentoi ja kysy ihmeessä!
Kirjoittelen seuraavan kerran tammikuun loppupuolella, sillä ylihuomenna lähden hyvin ansaitulle lomalle Keniaan!
xoxo Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti