(Kuva lainattu Heta-liitolta)
Työsopimuksessani pääasiallisiksi työtehtävikseni on määritelty seuraavat asiat: "kodinhoito, asiointi, lemmikkien hoito sekä auttaminen henk.koht. hygieniassa yms." Käytännössä tämä tarkoittaa minulle ainakin seuraavia asioita: siivous, tiskaus, ruuanlaitto ja leipominen, pyykkäys pyykkituvassa ja kotikoneella, mankelointi, kissojen kynsien leikkaus, kissojen pesu, kissojen leikitys ja muu hoito, lääkedosetin jako, asiointiapu ainakin apteekissa, terveyskeskuksessa, virastoissa, ruokakaupassa, eläintarvikeliikkeessä ja kirppaeilla, avustettavan kanssa yhdessä asioidessa luonnollisesti tämän auttaminen taksiin tai muuhun kulkuneuvoon, taksikyytien tilaaminen ja koordinointi, ajanvaraukset joissain tapauksissa, avustaminen lomakkeiden ja hakemusten täyttämisessä, sähköpostin kirjoittamisessa, kotikirjaston tilauksen tekemisessä ja vastaanottamisessa, asiakirjojen kopioinnissa ja skannauksessa, hiusten värjäys ja leikkaus, kynsien ja jalkojen hoito sekä lakkaus, peseytymisessä avustaminen, pakkaaminen matkoja tai pidempiä hoitojaksoja varten sekä yleisesti ottaen kaikki pienet arkipäiväiset asiat kuten vesipullon täyttäminen tai puhelimen lataukseen laittaminen. Lisäksi huolehdin myös oman työtuntilistani välittämisestä palkkoihin, työvuorolistan ajantasaisuudesta sekä työterveyden ajanvarauksista esimerkiksi työhöntulotarkastuksen osalta. Aika vaikuttava kokonaisuus!
Avustettavani pystyy ilmaisemaan itseään suullisesti, joten välillämme on hyvä keskusteluyhteys. Koen, että minulla on tilaa kysyä työtehtävistäni ja myös kertoa, jos jonkun asian tekeminen ei tunnu minusta hyvältä (toistaiseksi sellaista asiaa ei ole tullut vielä kohdalle). Tärkeämpää kuin keskusteluyhteyden rakentaminen on mielestäni kuitenkin luottamuksen rakentaminen. Koska avustettavani on samalla myös työnantajani, hänen täytyy voida luottaa minuun sataprosenttisesti. Omalta osaltani olen rakentanut luottamusta olemalla ajoissa, tekemällä työni kunnolla ja myöntämällä virheeni tai puutteeni ja ennenkaikkea olemalla rehellinen. Kun on luottamuksen arvoinen, oman työn tekeminenkin helpottuu.
Lppuun vielä tällainen ajatus: kun avustettavani antaa minulle työtehtäviä, en koe, että hän pyytää minulta jotakin. Koen, että hän sanoo ääneen sen asian minkä haluaisi itse tehdä mutta ei pysty. Tässä on paljon pohdittavaa kaikille, jotka eivät tarvitse arjessaan apua.
Rauhallista joulunaikaa kaikille, kuvassa joulukuusi Kallion terveysaseman odotusaulasta!
xoxo Anna
Mukavasti kuvailtu, että ei toimita hoitajana vaan arjen mahdollistajana. Minua kiinnostaa henkilökohtaisen avustajan työ. En ole sitä aiemmin tehnyt, mutta uskon että se on sellainen, joka toisi myös minulle iloa arkeen. Todella hyvä kirjoitus, kiitokset. https://www.avustaja.fi/meille-toihin/
VastaaPoista